tiistai 25. tammikuuta 2011

Juuret ja siivet - Perheyrityksen sukupolvenvaihdos

Olen aikaisemminkin käsitellyt perheyrityksiin ja niiden sukupolvenvaihdostilanteisiin perehtyneen professorin, Matti Koirasen teoksia blogissani. Tällä kertaa luin läpi teoksen Juuret ja siivet - perheyrityksen sukupolvenvaihdos. Kirjassa Koiranen käy monipuolisesti läpi sukupolvenvaihdoksen prosessia ja problematiikkaa esitellen perusmallit sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen.

Luopujien ja jatkajien luokittelua

Koirasen kirjan varsinainen helmi löytyy sen lopusta, jossa esitellään Sonnefeldin (1988) teoksessa "The Hero's Farewell" laatimat luokittelut perheyritysten luopujapersoonista. Sen mukaan esille voivat nousta:
  1. Monarkki: ei lähde paikaltaan, ellei kuolema tai jokin muu pakko häntä vapauta tehtävistään.
  2. Kenraali: miettii pakotetun lähtönsä jälkeen, kuinka voisi palata takaisin paikalleen ja pelastaa yrityksen, koska hän ei luota jatkajan kykyihin.
  3. Suurlähettiläs: poistuu halukkaasti ja antaa jatkossa neuvojaan jatkajan ja yrityksen käyttöön, mikäli niin halutaan.
  4. Kuvernööri: hallitsee aikansa, ja kun oma nimityskausi päättyy, alkaa sen jälkeen tavoitella ja luoda uutta liiketoimintaa.
Vastaavasti seuraajia voi tyypitellä seuraavasti:
  1. Itsekäs pyrkyri: odottaa kärsimättömästi, että valtaistuin tyhjenee ja että hän saa täyttää tyhjiön. Kyynärpäätaktiikkaa apuna käyttäen ja "apinan raivolla" hän koettaa raivata tietään yhtiön johtoon ja omistajuuteen, vaikka hän ei olisi siihen henkisesti valmiskaan. Hän on perusluonteeltaan vahvasti individualistinen ja usein yliaktiivinen. Hän voi saada paljon pahaa aikaan yrityksen tulevana johtajana, mutta voi kasvaa myös vastuulliseen ja maltillisempaan rooliin hyvin nopeasti. Analogioita löytyy esimerkiksi poliittisten puolueiden kiipijätyypeistä.
  2. Kiistattomalla seuraajalla on monia sellaisia hyvän johtajan ominaisuuksia ja odotusarvoja, jotka tekevät hänestä vertaistensa silmissä, perheen kesken ja yrityksen henkilöstön arvioimana ykkösvaihtoehdon seuraajan paikalle. Hän saa muut vakuuttuneiksi kyvyistään ja halustaan olla yrityksen tuleva pääomistaja ja johtaja. Hän voi omassa sisimmässään epäillä kykyjään, mutta osaa piilottaa epävarmuutensa niin, että muiden silmissä hänen seuraajanroolinsa on kiistaton.
  3. Joukkuepelaaja etsii viimeiseena asti yrityksen ja/tai perheen yhteistä hyvää. Hän haluaa luoda toimivan perheyrityskokonaisuuden, johon sovittautuu yhdeksi ryhmän jäseneksi. Hän odottaa itsekästä pyrkyriä kärsivällisemmin, milloin oma vuoro tulee. Joukkuepelaaja arvostaa pyrkyriä paremmin myös vanhempiaan ja sisaruksiaan ja on perusluonteeltaan vahvasti kollektivistinen ja aktiivinen.
  4. Nynny toimii vailla omaa tahtoa. Hän on sopeutuva ja sääntöihin taipuva, mutta häneltä puuttuu lähes kokonaan oma-aloitteisuus. Jos hän päätyy perheyrityksen tehtäviin, omasta halustaan hän valitsee mieluummin näkymättömämmän avustavan roolin kuin pyrkii valtaan tai näkyvälle paikalle. Nynny on sovitteleva, mutta ei erityisen aktiivisesti.
  5. Känkkäränkkä kritisoi voimakkaasti muiden tekemiä ratkaisuja. Hän katsoo usein joutuvansa väärin kohdelluksi ja arvostelee niitä, jotka tekevät päätöksiä, vaikka ei itse ollenkaan rakentavasti osallistu päätösten valmisteluun tai tekoon. Känkkäränkkä on vastarannan kiiski, jolla saattaa olla kova näyttämisen tarve ja halu luoda omaa, mikä hän onnistuu irrottautumaan perheen ja perheyrityksen vaikutuspiiristä. Aktiivisuus suuntautuu väärin ja henkilö herättää siksi voimakkaita ristiriitoja. Hän on myös taipuvainen olemaan katkera ja kyyninen sekä jäämään pysyvästi oppositioon. Jos hän oppii vanhemmiten muuttamaan kritiikin rakentavaksi ja katkeruutensa, hän on oiva "toisinajattelija" perheyrityksen hallitukseen.
Ohjeita luopujalle ja jatkajalle

Koiranen antaa kirjassaan myös omantunnon ohjeita sekä luopujalle että jatkajalle. Ohjeita luopujalle ovat:
  • Anna lastesi kasvaa yrittäjiksi. Älä lannista heitä.
  • Kunnioita lastesi muitakin taipumuksia kuin yrittäjähenkeä.
  • Älä anna yritystäsi perillisellesi ellei hän ole johtajatyyppiä.
  • Aloita luopuminen jo silloin, kun itselläsi ja yritykselläsi menee hyvin.
  • Keskustele asiat ajoissa selviksi jatkajien kanssa. Tee testamentti ajoissa.
  • Ole realisti jatkajaa valitessasi, tunneasiat on hoidettava muilla tavoin.
  • Älä anna jatkajalle vain titteleitä vaan anna myös vastuuta.
  • Huolehdi siitä, että henkilökuntasi tietää joka hetki, kuka on vastuussa.
  • Luota perillisiisi, älä aliarvioi heitä. Et voi olla korvaamaton.
  • Ota aikaa itsellesi. Kehitä itsellesi muutakin tärkeää tekemistä kuin työ.
Vastaavasti ohjeita jatkajalle ovat:
  • Muista, että (perhe-)yrittäminen on elämäntapa.
  • Mieti tarkoin, haluatko yrittäjäksi.
  • Ole rehellinen itsellesi. Älä suostu ratkaisuihin, joita et pysty toteuttamaan.
  • Hanki itsellesi kunnon koulutus.
  • Työskentele ensin muualla kuin omassa yrityksessä.
  • Ole kärsivällinen, sillä hyvän ratkaisun kypsyttely kestää usein vuosia.
  • Huomaa, että ratkaisu on onnistunut vasta silloin, kun kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet.
  • Keskustele sukupolvenvaihdosongelmista ystäviesi kanssa. Huomaat, ettet ole yksin.
  • Kunnioita vanhempiesi saavutuksia. Ne ovat omana aikanaan tuoneet menestystä.
  • Älä masenna vanhempaa polvea.
  • Ole realisti. Varo suuruudenhulluutta.
  • Ole oma itsesi. Et ole vanhempiesi kopio.
Muita poimintoja
  • Säätiö (trust) tyyppinen omaisuudensiirtojärjestely on melko yleinen Yhdysvalloissa. Siinä luopuja siirtää esimerkiksi ylimenokaudeksi omistuksen itseltään trustille, ja kun seuraaja on varttunut siihen ikään, että hän on kypsä hallitsemaan omaisuutta, tämä omaisuus siirtyy hänen kontrolliinsa. Ylimenokaudella trustin omaisuutta ja yritystoimintaa hoitavat yleensä perheen ulkopuoliset liikkeenjohdon ja sijoitustoiminnan asiantuntijat. Heidän motivoimisekseen on monenlaisia insentiivi- ja kannustinjärjestelmiä, jotta heidän johdollaan omaisuus ei hupenisi vaan karttuisi. Säätiötyyppinen omistus ja omaisuuden siirtäminen tunnetaan myös Suomessa.
  • Omaisuutta ja liiketoimintaa ei tarvitse siirtää samaan aikaan. Esimerkiksi verottajaa ei lähtökohtaisesti kiinnosta se, kuka yritystä johtaa vaan se, millaisia vaihdoksia omistuksessa tapahtuu, kuka nostaa osingot, tapahtuuko siirto käypään vai alihintaan jne.
  • The Texas Shootout on menettely, joka Suomessa tunnetaan myös ns. italialaislausekkeena. Esimerkiksi 50:50-omistetussa yrityksessä sisarusten kesken tämä on tehokas ratkaisu pattitilanteiden varalle. Jos esimerkiksi A haluaa luopua osakkeistaan hintaan 20 miljoonaa markkaa, hän voi todistettavalla tavalla tarjota niitä B:lle tällä kauppahinnalla. Jos B ei osta, A:lle syntyy automaattisesti oikeus ostaa B:n osakkeet samalla 20 miljoonan markan kauppahinnalla. Menettely on kova, mutta sikäli rehti, että B saa omista osakkeistaan paremman hinnan kuin hän oli itse valmis maksamaan. Etuna on myös se, että osakkeiden arvo tai hinta elää päivittäin, ja tämä on aina päivän hinta. Kolmas etu on se, että hinnan asetantaan ei tarvita ulkopuolisia arvioijia eikä osakkeiden kauppaan välikäsiä. Pörssiyhtiöistä esimerkiksi Yhtyneet Paperitehtaat Oy ja Lohja Oy käyttivät italialaislauseketta 50:50-omistetussa Suomen Talkki Oy:ssa, kun tasaomistusta ei haluttu jatkaa.
  • "On suvussa susia, perinnössä perkeleitä" - vanha sananlasku
  • "Jokainen huono tuote, joka kantaa nimeäni, on henkilökohtainen loukkaus minua vastaan." - Freddy Heineken
Lähde: Matti Koiranen (2000) Juuret ja siivet - Perheyrityksen sukupolvenvaihdos.
Ohessa myös linkki omistajien tunteita sukupolvenvaihdostilanteissa käsittelevään lopputyöhön.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts with Thumbnails