keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Hyvä hallitustyö

Tänään on aika aloittaa pitkään hehkutettu sarja suomalaisten hallitustyöskentelykirjojen läpikäymiseksi. Ensimmäisenä estraadille nostetaan Juhani Erman, Tommi Rasilan ja Olli V. Virtasen teos Hyvä hallitustyö.

Tausta

Erman, Rasilan ja Virtasen yhteistyössä kauppakamarin ja Hallitusammattilaiset ry:n kanssa julkaisema teos on 2009 ilmestyneenä tuoretta tuotantoa. Se toimii luonnollisena jatkeena Tampereen kauppakamarista liikkeelle lähteneelle HHJ-konseptille (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) ja pyrkii vastaamaan ennen kaikkea pk-yritysten kasvavaan tarpeeseen kehittää hallitustyöskentelyään. Valtakunnalliseksi levinnyt HHJ-konsepti pitää sisällään hallitustyötä käsittelevät HHJ-kurssit, "hallitustyöskentelyn ajokorttiin" oikeuttavan HHJ-tutkinnon, omaa osaamistaan pk-yritysten hallituksiin tarjoavista henkilöistä koostuvan HHJ-hallitusjäsenpankin sekä tutkinnon suorittaneiden yhteisen verkoston eli HHJ-alumnin. Itse suoritin HHJ-kurssin ja tutkinnon vuonna 2008 ja voin suositella sitä asiasta kiinnostuneille.

Kohderyhmä ja rakenne

Kuten kirjoittajat toteavat, "kirja on tarkoitettu sekä kertomaan perusasiat hallitustyöstä ensimmäiseen hallituspaikkaansa menevälle että kulkemaan mukana kokeneempien hallitustyöskentelijöiden salkuissa. Liitteineen kirja toimii hyvänä hakuteoksena silloin kun läsnäolijoiden tietämys tai muisti ei ylety kaikkiin hallitustyön yksityiskohtiin." Tämä on osuvasti sanottu, sillä juuri tämän tehtävän teos täyttää. Kohderyhmänä on selkeästi hallitustaipaleensa aloittelijat, joille hallitustyötä on pyritty avaamaan mahdollisimman yksinkertaisesti.

Kirjan painopiste on hallitustyön juridiikassa. Se tukeutuu voimakkaasti sekä osakeyhtiölakiin että listaamattomien yhtiöiden hallinnoinnin kehittäminen, corporate governance-suositukseen kertoen näiden kahden keskeisen ohjelähteen sisällön ymmärrettävällä tavalla. Kerronnassa käydään läpi perustilanteet menemättä tarkemmin erikoistapaukiin. Kirjoittajat ovat myös jättäneet omat kokemuksensa ja käytännön vinkkinsä vähemmälle, joten hallitustyöskentelyn säännökset tuntevalle tämä perusteos ei tarjoa juurikaan uutta asiaa.

Liitteille on kirjassa annettu runsaasti tilaa, sillä 161 sivuisesta opuksesta yli puolet on liitteitä. Tämä on tehty tarkoituksella, koska ohuena opuksena kirja toimii täten hyvänä muistivihkona hallitustyöskentelyn keskeisimpiin säännöksiin.

Omistajastrategiasta

Henkilökohtaisesti kirjan mielenkiintoisinta antia oli kappale omistajastrategiasta. Omistajastrategiasta on Suomessa kirjoitettu erittäin vähän ja sen merkityksen ymmärtäminen on vielä lapsen kengissä. Koska aihe on keskeinen osa tutkimustani, on tässä poimittuna kirjoittajien näkemys omistajastrategiasta:

"Oli sukupolvi tai yrityksen omistajarakenne mikä tahansa on oleellisen tärkeää selvittää omistajastrategia. Mitä omistajat yritykseltään oikein haluavat - kasvua, listautumista, arvonnousua vai tasaista osinkotuottoa? Entä mikä on heidän hyväksymänsä riskitaso yrityksen toiminnassa? Vasta kun omistajastrategia on selvillä, voidaan tehdä varsinainen liiketoimintastrategia, muutenhan ollaan kuin alus keskellä merta hyvässä vauhdissa, mutta ilman tietoa mihin satamaan ollaan menossa.

Omistajien tahtotilan selvittäminen ei aina ole yksioikoista, eikä suuressa pörssiyrityksessä välttämättä edes mahdollista. Asia ei kuitenkaan ole niin ongelmallinen kuin sen saattaisi kuvitella olevan: ellei omistajien tahtoa suoraan saada selville, on hallituksen itse muodostettava omistajastrategia. Hallituksen jäsenethän ovat omistajien itselleen valitsemia edustajia, joiden hallintaan yhtiö on jätetty. Kuka siis voisi määritellä paremmin omistajien tahdon kuin he?

Samoin kuin liiketoimintastrategian, omistajastrategian tulee olla sellainen, että kaikki hallituksen jäsenet voivat olla sen takana. Yksinkertaisimmillaan omistajastrategia on muutaman lauseen mittainen ja kertoo, mikä on yhtiön olemassaolon tarkoitus. Se on siis hyvin lähellä missiota ja visiota, mutta pyrkii kuvaamaan nimenomaan omistajien tahtotilaa, toimien näin pohjana missiolle ja visiolle sekä niitä toteuttamaan luotavalle liiketoimintastrategialle."

Poimintoja kirjasta
  • Hallituksella on kaksi perustehtävää, strateginen ohjaus ja valvontatehtävät.
  • Hallituksen jäsenten tehtävä on edistää omistajien etuja yhtiössä. Yksinkertaisimmillaan nämä edut ovat voiton tuottaminen pitkällä aikavälillä ja osakkeen arvon kasvattaminen.
  • Hyvä hallitus tietää, mikä on omistajien tahto, omistajastrategia. Määriteltyään sen pohjalta yrityksen arvot, mission ja vision, hyvä hallitus pystyy luomaan omistajien tahdon toteuttavan liiketoimintastrategian.
  • Hallituksen päätöksenteossa osakeomistuksella ei ole merkitystä vaan hallituksen päätökseksi tulee nimenomaan hallitusten jäsenten enemmistön mielipide.
  • Poissaolevien hallituksen jäsenten suhde tehtyihin päätöksiin on sinänsä selkeä: hallituksella on kollektiivinen vastuu eli kaikki hallituksen jäsenet ovat vastuussa päätöksistä, olivat he paikalla tai eivät.
  • Melko yleinen nyrkkisääntö on se, että hallituksen jäsenen vuosipalkkio on yhtä suuri kuin toimitusjohtajan kuukausipalkka ilman muuttuvia lisiä.
  • Hallituksen toimintaa jäntevöittää, jos kokousten sisältöä ohjaamaan laaditaan edes yksinkertainen vuosikello, jonka mukaan tietyt kokoukset teemoitetaan.
  • "Ensimmäinen sukupolvi rakentaa, toinen säilyttää, kolmas tuhoaa." - Vanha perheyrityssanonta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts with Thumbnails